% Historia Niksulan historia ================= Niksulan nimen syntytarina lienee seuraava: Vanhan Niksulan perustajan [Pekka Nikanderin](http://www.tcm.hut.fi/~pnr/) kutsumanimi oli Nixu. Eräänä päivänä TKO:n opetuslaboratorion oveen oli ilmestynyt lappu, jossa luki tuo maaginen sana: *Niksula*. Tiedä häntä, kuka tuon lapun oven laittoi ja mistä hän ideansa sai (Tapiolassa on lelukauppa nimeltä Niksula ja TV:ssä pyöri vuosia sitten samanniminen lastenohjelma), joka tapauksessa nimitys levisi yleiseen käyttöön ja TKO-labran opetuslaboratoriota on alettu kutsua Niksula-nimellä. Myöhemmin on esiintynyt muitakin nimiä mm. lelulaboratorio (kuvasikohan nimi Niksulan silloisten laitteiden teknistä tasoa? tai Indyjen nimiä?). **Vanha Niksula eli Niksula I** Vanhassa Niksulassa oli neljä, myöhemmmin vain kolme, [Motorola 68020](http://129.38.233.1/prod/0X0/index.html)-pohjaista Altos 3068-superkonetta (muistiakin peräti 4 megaa), jotka hankittiin vuonna 1985. Koko systeemi oli noin yhden Megarahan hankinta. Koneet oli nimetty [erään suositun sarjakuvalehden](http://www.akuankka.fi/) hahmojen mukaan Akuksi, Tupuksi, Hupuksi ja Lupuksi. Akua käytettiin jännittävien Fortran-kurssien pitämiseen. Myöhemmin Aku purettiin varaosiksi muihin koneisiin. Kuhunkin Altokseen oli kytketty noin tusina Altoksen ASCII-päätettä (vt100-yhteensopivia). Kovalevytilaa oli satakunta kiloa per käyttäjä. Koneiden resetointi kävi kätevästi avaimella ja boottauskin kesti vain 15 minuuttia. Vanha Niksula sijaitsi nykyisen pääteluokan Y199 paikalla ja silloinen ylläpito majaili samaisen huoneen 'akvaariossa' (= lasi-ikkunainen huone). [Tietokillan](http://tietokilta.fi/) kiltahuone oli vielä tuolloin viereisessä huoneessa. Monet hyödynsivät paikan sijaintia: kiltahuoneella oli kätevä käydä hakemassa cokista, lämmittää sapuskaa mikrolla ja löhöillä sohvilla. Klassikoksi muodostuivat myös tekn. yo. [Matti Ängön](/~mmm/) viuhahdukset kiltahuoneelta Niksulaan, joiden yhteydessä pöydille jääneet tyhjät limupullot maagisesti katosivat jonnekin. Koska pääteluokka sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa maan tasalla, niin sinne pääsi kätevästi suoraan ikkunasta (tapa, josta vahtimestarit eivät olleet erityisen ilahtuneita). Kiltahuoneen lopetettua limun myynnin päätettiin perustaa NKLO (Niksulan Kommunistinen LimonadiOsuuskunta) täyttämään syntynyt tyhjiö. Rahvaalle limujen myynnistä saaduilla voitoilla hankittiin sitten kaiken näköistä hyödyllistä Niksulan ylläpitoon. Sittemmin kiltahuoneelle on hankittu limuautomaatti, mutta NKLO jatkaa yhä edelleen kommunistista osuuskuntatoimintaansa. [Fyysikkokilta](http://fyysikkokilta.fi/) teki Niksulassa ikävän jäynän keväällä 1989. Altokset Tupu, Hupu ja Lupu oli piilotettu ja tilalle oli toimitettu kolme 'ankkapaistia' (= kolme raakaa, karsealta haisevaa broileria, joiden päälle oli ruiskittu ketsuppia). Koneita oli sabotoitu, mm. johdot oli katkottu sivuleikkurilla ja osa kovalevyistä ei suostunut toimimaan tämän jäynän jälkeen. Vanhan Niksulan loppuaikoina koneet olivat senverran usein nurin (= monta kertaa tunnissa), että uuden Niksulan hankinta tuli pakolliseksi. Keväällä -89 saatiin rahaa (n. 1 Megaraha) uusien koneiden hankintaan, ja kesällä 1989 Niksulaan saatiin uudet koneet. Altokset lahjoitettiin rakennustekniikan osastolle. **Niksula II** Niksulan II:n pystyttivät pääosin [Hannu Aronsson](/~haa/) (haa) ja Jyrki Kuoppala (jkp), apuna olivat myös [Cessu](http://www.cs.hut.fi/~cessu/) (Kenneth Oksanen) ja Ojala (Petri Ojala). Niksula siirtyi päärakennuksen neljänteen kerrokseen huoneisiin U405A ja U406A. Ylläpito majoittui U405B:hen. Aluksi Niksulassa oli vähän yli parisenkymmentä Sony NEWS-työasemaa. Palvelimina toimivat kaksi tehokkaampaa Sonya, nimeltään Joker ja Batman. Sony NEWS-työasemissa oli prosessorina [Motorola 68030](http://129.38.233.1/prod/0X0/68030.html) @ 25 MHz. Keskusmuistia oli 8-16 megatavua, koneissa oli sisäinen 40-105 Megatavun kovalevy, jota käytettiin lähinnä sivutukseen ja käyttöjärjestelmän käynnistämiseen. Työasemissa oli 19 tuuman 1280x1024 resoluutiolla varustetut 16 harmaansävyn näytöt, myöhemmin hankittiin pari lisää (kolmessa koneessa oli värinäyttö). Niksulan Sonyt olivat korkeakoulun ensimmäiset yleisessä oppilaskäytössä olevat UNIX-koneet, jotka tarjosivat X11-ikkunointiympäristön. Käyttöjärjestelmä Sonyissa oli viime vuosikymmeneltä peräisin oleva NEWS-OS 3.3a, joka perustuu 4.3 BSD:hen. TKK:n Laskentakeskukselta (nyk. [ATK-keskus](http://www.hut.fi/atk/)) saatiin keväällä -91 tusinan verran vanhoja [Sun](http://www.sun.com/) 3 X-työasemia. Ne palvelivat lähinnä X-päätteinä huoneessa U406A. Ensimmäiset kaksi vuotta palvelinkoneet Joker ja Batman olivat U405B:ssä. Ylläpitohuoneen ahdas ja hikinen työilmapiiri lisättynä liki 30 asteen huonelämpötilalla oli kuitenkin koneille liikaa ja 1991 ne siirrettiin TKO-labran konehuoneeseen. Kesällä 1991 asennettiin Niksulan huoneisiin vanha ylijäämäilmastointilaite viilentämään U405A-huoneen lämpötilaa. Isot monitorit kehittivät niin paljon lämpöä, että laboratorioinsinööri Heikki Arppe oli huolissaan koneiden sietokyvystä, ja olihan kuumassa ikävä työskennelläkin. Palvelinkoneiden siirto pois U405B:stä aiheutti sen, että huoneessa olevien päätteiden määrä putosi rankasti, jonka seurauksena suuri osa huoneessa majailleista "ylläpitoa lähellä olevista henkilöistä" siirtyi muualle TKO-laboratorioon. Alkuvuodesta 1992 ylläpidon huoneeseen saatiin taas lisää tilaa kun Mach-projekti laitteineen ja henkilöstöresursseineen ([jvh](http://www.cs.hut.fi/~jvh/), [kivinen](/~kivinen/), [jtp](http://www.cs.hut.fi/~jtp/), [ylo](http://www.cs.hut.fi/~ylo/)) muutti huoneeseen Y249B. Palvelinkoneet todettiin liian tehottomiksi ja syksyllä 1992 Niksulaan saatiin Sunin Sparcstation2-kone, nimeltään Orja, levypalvelimeksi (siirrettiin muusta käytöstä Niksulaan). Siinä oli 32 megatavua muistia ja Prestoserve-erikoiscache, jonka ansiosta kirjoittaminen Sonyista verkon yli Orjan NFS-levylle oli nopeampaa kun kirjoittaminen koneen omalle SCSI-levylle! Alkuvuodesta 1993 Niksulan palvelinkoneet siirrettiin Laskentakeskuksen konehuoneeseen, jossa on paljon parempi ilmastointi kuin vanhassa TKO-labran konehuoneessa, ja parempi turva sähkökatkojen varalta. **Niksula III** Niksulan Sonyt alkoivat olla jo ikäloppuja, niinpä keväällä 1994 alettiin suunnitella uusien laitteiden hankintaa (rehtori oli myöntänyt tätä varten noin yhden Megarahan). Pitkällisen tarjouskilpailun jälkeen päädyttiin hankkimaan 19 kpl [Silicon Graphics](http://www.sgi.com/) Indy-työasemia ja uusi palvelinkone Silicon Graphics Challenge M (nukkekoti.cs.hut.fi). Koneet nimettiin osuvasti lelujen mukaan. Kesän 1994 aikana Sonyt siirrettiin huoneeseen U406A. U405A ja U405B uudelleenkaapeloitiin parikaapeliethernetillä ja ylläpidon huoneeseen ilmestyi [Ciscon](http://www.cisco.com/) FDDI\<--\>8x ethernet sovitin. Yksi Indyistä jäi ylläpidon käyttöön. Niksula III:n pystyttivät pääasiassa [Janne Frösen](/~jaf/) (jaf), [Petri Kuittinen](http://www.hut.fi/~eye/) (eye), [Janne Salmi](/~janski/) (janski), [Mikko Siren](/~msiren/) (msiren) ja [Janne Snabb](/~snabb/) (snabb). Niksula III:sen avajaiset olivat syksyllä 1994, jolloin se otettiin oppilaskäyttöön. Loppuvuoden 1994 ja vuoden 1995 kuluessa kaikki palvelintoiminnot (lukuunottamatta Sonyjen binäärejä) siirrettiin Nukkekotiin (SGI Challenge M). Kesällä 1995 orja.cs.hut.fi siirrettiin pois Niksulan käytöstä takaisin TKO-labralle muuhun käyttöön. Sonyt poistuivat lopullisesti käytöstä vuoden 1995 joulukuussa. TKO-laboratorio hankki Sonyjen tilalle 22 kpl lisää Silicon Graphics Indy-työasemia, ja kasvanutta news- ja WWW-liikennettä varten oman Silicon Graphics Challenge S-palvelinkoneen (hiekkalaatikko.cs.hut.fi). Uudet Indyt otettiin käyttöön vuoden 1996 alussa. Vuonna 1997 Niksula sai käyttöönsä 8 kpl Silicon Graphics O2-työasemaa, joissa oli MIPS R5000-prosessori. Samana vuonna Niksula sai jälleen uuden palvelinkoneen, Silicon Graphics Origin 200:en (pallomeri.cs.hut.fi). Kesällä 1998 Niksulaan hankittiin kaksi uutta O200-konetta, midnight.cs.hut.fi ja twilight.cs.hut.fi, sekä NFS-palvelimeksi Sun EnterpriseServer E450 (dawn.cs.hut.fi). Levy-, news- ja WWW-palvelut siirrettiin vähitellen uusiin koneisiin. TKO-labralta saatiin Niksulaan yksi SGI Challenge S (nightfall.cs.hut.fi) ja aikaisempi SGI Challenge S nimettiin uudelleen (sunrise.cs.hut.fi). **Niksula IV** Uusi Tietotekniikan talo valmistui vuoden 1998 syksyllä. TKO-labra ja Niksula muuttivat koko T-osaston mukana uuteen taloon, ja päärakennuksessa sijaitsevat Niksulan luokat poistuvat käytöstä. Mainittakoon, että muutamat uskolliset Niksula III:n käyttäjät jatkoivat koneiden käyttämistä viimeiseen saakka, vaikka fyysisesti Niksula III:en purkaminen oli jo alkanut. Niksulan vanhat koneet siirrettiin uuteen taloon, ja näin syntyi Niksula IV. Jo aikaisemmin kesällä Niksulaan oli hankittu uusia koneita, jotka nyt asennettiin käyttökuntoon. Uusia R10000-prosessorilla varustettuja Silicon Graphics O2- työasemia saatiin yhteensä 30 kpl ja Sun Ultrasparc 10 -työasemia 39 kpl. SGI O2:t nimettiin iloisiksi englanninkielisiksi adjektiiveiksi ja Sunit erilaisten katastrofien ja luonnonmullistusten mukaan. Niksula IV:n rakensivat [Dan Forsberg](/~dforsber/) (dforsber), [Teddy Grenman](/~tricky/) (tricky), [Jani Joki](/~demi/) (demi), [Jari Kirma](/~jkirma/) (jkirma), Simo Neuvonen (sneuvone), [Lasse Sundström](http://www.iki.fi/~ljs/) (ljs) ja Teemu Takanen (ttakanen). Uudessa talossa on gigabitin runkoverkko, samoin yhteys ulkomaailmaan (T-talon ja ATK-keskuksen välillä) on gigainen. Kaikille T-talon koneille tarjotaan 100 Mbps ethernet-verkkoliitäntä. Kesällä 1999 Niksulaan saatiin parikymmentä Compaq DeskPro EP -tietokonetta, joihin asennettiin Solaris -käyttöjärjestelmä. Koneet otettiin käyttöön testijakson jälkeen marraskuussa. Niksulan päivystyshuoneeseen sijoitettiin yksi Compaq (toast.tt.hut.fi), jossa on kirjoittava CD-asema Niksulan käyttäjien tiedonsiirto- ja varmuuskopiointitarpeita varten. Vanhat R5000-O2:t (7 kpl) poistuivat käytöstä vuoden 1999 aikana. Niksulan "eläintarhaan" saatiin lisää kirjoittimia: vanha kenguru (Kyocera FS-1600+) nimettiin koalaksi, kaksi HP Laserjet 4M+ -kirjoitinta saivat nimet kenguru ja pussirotta, ja LaserJet 5M nimettiin laiskiaiseksi. Muitakin hankintoja tehtiin: Niksulan NFS-palvelimeen saatiin syksyllä RAID-kortti, mikä nopeuttikin levytoiminteita huomattavasti. Marraskuussa 1999 Paniikkiin asennettiin nauhoittavat videovalvontakamerat 24h-käyttöä varten. Vuoden 2001 lopussa Niksulaan saatiin jälleen uusia tulostimia, HP 8150 DN -malliset opossumi ja vompatti. Ylläpidolla oli pieniä vaikeuksia uskoa hankittujen laitteiden kokoa niitä pahvilaatikoista kaivaessaan. Näin saatiinkin suuremmillekin tulostusvolyymeille soveltuvat laitteet. Kesällä 2002 Niksulaan asennettiin kahdeksan Sun Blade 1000 -työasemaa joista yhdestä tehtiin shell-palvelin (kekkonen.cs.hut.fi). Loppuvuodesta 2002 Niksulaan alettiin asentaa Pentium4-pohjaisia PC-koneita FreeBSD-käyttöjärjestelmällä. Samalla SGI Indyt poistuivat käytöstä ja Compaqit siirtyivät "pystypäätteiksi" ja erinäiseen palvelinkäyttöön.