Yleistä tietoa Niksulasta

Sisältö:


Mikä Niksula oikein on?

Niksula-nimisiä paikkoja on useita, mutta tässä dokumentissa Niksulalla tarkoitetaan Teknillisen Korkeakoulun (TKK) Tietotekniikan Osaston (T) Tietojenkäsittelyopin laboratorion (TKO) opetuslaboratoriota, eli opiskelijoiden yleisessä käytössä olevia työasemalaitteita ja -luokkia.


Sijainti

Niksula sijaitsee TKK:n Tietotekniikan talossa useissa eri huoneissa, ja yleensäkin kaikkialla, missä vain on Niksulaan kuuluvia koneita.

Niksulan työasemaluokka Paniikki sijaitsee T-talon ensimmäisessä kerroksessa, huoneessa C106:

Niksulan ylläpito majailee huoneessa B210.

T-talossa on myös sellaisia työasemaluokkia ja muita yleisiä tiloja, joiden tietokoneet eivät kuulu Niksulaan eivätkä siten ole Niksulan ylläpidon alaisia. Niksulan käyttäjätunnus ei luonnollisesti kelpaa näihin koneisiin, vaan niihin on hankittava erilliset luvat koneiden ylläpitäjiltä.


Niksulan työasemaluokkien laitteisto

Koneiden ip-osoitteet, nimet ja tekniset tiedot näet konekuvauksen yhteydessä olevasta listasta. Koneiden sijainnit T-talossa näet kartalta.

Kekkonen shell-palvelin

Niksulan shellipalvelin on nimeltään kekkonen.cs.hut.fi. Palvelimella on 16 Gt muistia ja 64-säikeinen SUN UltraSPARC T2 prosessori. Käyttöjärjestelmänä on OpenSolaris.
IP-osoite       nimi        
130.233.41.50   kekkonen.cs.hut.fi

Laptop-pisteet

Niksulan C106 (Paniikki) luokassa on laptop-pisteitä joihin oman läppärin voi kytkeä. Laptop-pisteet on varustettu näytöllä (VGA, DVI ja HDMI), hiirellä ja näppäimistöllä (USB). Tarjolla myös kiinteä nettiyhteys Aalto Openin lisäksi. Kiinteästä verkosta voi myös tulostaa Niksulan tulostimille.

OpenSolaris työasemat

Niksulan työasemissa on kaksiytiminen 2.8 GHz prosessori ja 2 Gt muistia. Käyttöjärjestelmänä on OpenSolaris.
IP-osoite       nimi        
130.233.41.100  lepakkolutikka.niksula.hut.fi
130.233.41.101  rapuhylje.niksula.hut.fi
130.233.41.102  valashai.niksula.hut.fi
130.233.41.103  porsasskunkki.niksula.hut.fi
130.233.41.104  kettuorava.niksula.hut.fi
130.233.41.105  kanasimpukka.niksula.hut.fi
130.233.41.106  hummerimerietana.niksula.hut.fi
130.233.41.107  hirvisika.niksula.hut.fi
130.233.41.108  koira-apina.niksula.hut.fi
130.233.41.109  nautapaarma.niksula.hut.fi
130.233.41.110  kamelikurki.niksula.hut.fi
130.233.41.111  skorpionikorento.niksula.hut.fi
130.233.41.112  piisamikontiainen.niksula.hut.fi
130.233.41.113  karhukenguru.niksula.hut.fi
130.233.41.114  pantterikilpikonna.niksula.hut.fi
130.233.41.115  ankkajoutsen.niksula.hut.fi
130.233.41.116  tiikerihaikara.niksula.hut.fi
130.233.41.117  hevosmuurahainen.niksula.hut.fi
130.233.41.118  etanaperho.niksula.hut.fi
130.233.41.119  termiittisammakko.niksula.hut.fi
130.233.41.120  kissakirppu.niksula.hut.fi

130.233.41.128  sammakkomies.niksula.hut.fi
130.233.41.129  poliisikoira.niksula.hut.fi
130.233.41.130  kalakukko.niksula.hut.fi
130.233.41.131  sikanauta.niksula.hut.fi
130.233.41.132  ihmissusi.niksula.hut.fi

Sun Blade 1000

Vanhat Sun Blade 1000 työasemat ovat vielä etäkäytettävissä. Bladeissa on 2x UltraSparc III @750 MHz -prosessorit ja 1 gigatavu muistia. Käyttöjärjestelmänä on Solaris 10.
IP-osoite       nimi
130.233.41.43   stahlberg.cs.hut.fi
130.233.41.44   relander.cs.hut.fi                                             
130.233.41.45   svinhufvud.cs.hut.fi
130.233.41.46   kallio.cs.hut.fi
130.233.41.47   ryti.cs.hut.fi
130.233.41.48   mannerheim.cs.hut.fi
130.233.41.49   paasikivi.cs.hut.fi

Tulostimet

Tällä hetkellä Niksulassa on kaksi tulostinta:

nimi          tyyppi                  sijainti

opossumi      HP Laserjet 8150 DN     C106 (Paniikki)
vompatti      HP Laserjet 8150 DN     C106 (Paniikki)

Tulostuksen voi ohjata haluamalleen kirjoittimelle lpr -komennon valitsimella '-P'. Tulostusjonon tilanteen saa selville komennolla 'lpq -P<tulostimen nimi>'. Voit poistaa tulostuksen jonosta komennolla 'lprm -P<tulostimen nimi> <tulostuksen numero>'. Tulostustyön numeron saat selville em. 'lpq'-komennolla. Tarkemmat käyttöohjeet: man lpr, man enscript, man lpq, man lprm

Älä jätä tulostuksia jonoon ja lähde itse pois paikalta!

Jos yrittämästi tulostus ei onnistu, kokeile ensin 'lpq'-komentoa. Jos tulostus on jonossa ja 'lpq'-komento ei ilmoita mitään virhettä (esim. paperi loppu), niin poista tulostus jonosta 'lprm'-komennolla. Jos tulostus ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä, se tuskin onnistuu pelkästään yrittämällä uudelleen ja uudelleen ilman, että vika ensin korjataan!


Ylläpito

Niksulan ylläpidon yleisvastaanotto on luentokausien aikana arkisin ma-pe klo 12.15 - 14.00 huoneessa A217. Kesäisin ja loma-aikoina kannattanee lähettää sähköpostia ylläpidolle ja sopia ajasta -- ylläpidollakin on kesäloma!

Muutenkin kannattaa varmistaa, ettei vastaanottoa ole peruttu uutisryhmästä tkk.niksula.tiedottaa.

Vastaanotolla voi selvittää kaikkia Niksulan käyttöön ja käyttölupiin liittyviä asioita.

Ylläpito majailee huoneessa B210, jossa voi käydä kysymässä neuvoa kiireellisissä hätätapauksissa. Parhaiten sieltä tavoittaa jonkun iltapäivisin tai iltaisin, aamullakin joskus, yöllä yleensä ei. Samassa huoneessa oleskelee usein myös TKO-labran ylläpitäjiä, joita ei pidä sekoittaa Niksulan ylläpitäjiin, eikä tietysti myöskään päinvastoin :-).

Tämänhetkiset Niksulan ylläpitäjät

Ylläpidon tehtävät

Sähköpostiosoitteet

guru@niksula.hut.fi
Suositeltava yleisosoite. Käytä tätä jos asia ei ole erityisen kiirellinen.
 
postmaster@niksula.hut.fi
Niksulan sähköpostijärjestelmästä vastaavat henkilöt.
 
webmaster@niksula.hut.fi
WWW-sivuista vastaavat henkilöt.
 
newsmaster@niksula.hut.fi
Niksulan news-järjestelmästä vastaavat henkilöt.

Yhteystiedot

TKK / Niksula / Huone TB210
Konemiehentie 2
02150 Espoo
Finland

Puhelinnumero: (09) 470 25186
Faksinumero: (09) 470 23293


Käyttöluvat

Niksulan työasemat on tarkoitettu pääasiassa tietotekniikan opiskelijoiden sekä muutamien kurssien käyttöön. Koneiden käyttö on sallittua ainoastaan omaan henkilökohtaiseen atk-lupaan liittyvällä käyttötunnuksella. Muiden Niksulan käyttäjien tunnusten käyttö tai 'lainaaminen' on ehdottomasti kielletty, oli siihen omistajan lupa tai ei.

Luvan voi anoa täyttämällä hakulomakkeen ja palauttamalla sen henkilökohtaisesti ylläpidon päivystyshuoneessa A217 päivystysaikana. Lupa on tietotekniikan opiskelijalla voimassa koko opiskeluajan, kurssilupa vain kyseisen kurssin keston ajan. Luvan sulkemisen jälkeen käyttäjän tiedostoja säilytetään yhden kuukauden ajan.

Uuden käyttöluvan hakeminen tai unohtuneen salasanan vaihtaminen edellyttää henkilöllisyyden todistamista ylläpidolle (opiskelijakortti riittää). Lisää luvan käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä voit lukea lupahakemuslomakkeesta.


Käyttäytymisohjeet

Yleistä

Käsittele kaikkia luokissa olevia laitteita, huonekaluja ja muuta materiaalia siististi ja sopivaa varovaisuutta noudattaen, jotta ne kestäisivät kauemmin. Työasemat, niiden näytöt, kirjoittimet ja muut oheisvarusteet ovat kalliita, joten niitä pitää käsitellä mahdollisimman hyvin. Jos kuitenkin jokin laite rikkoutuu käytössä, kerro siitä heti Niksulan ylläpidolle, jotta laite voidaan toimittaa korjattavaksi mahdollisimman pian. Älä yritä korjata mitään itse.

Koneet

Koneiden käynnistely ja sammuttelu kuuluu ylläpidon tehtäviin. Älä koske virtakytkimeen!

Koneiden sammuttelusta voi seurata käyttäjätunnuksen väliaikainen tai pysyvä menetys.

Monitorit

Käyttäjien kovasta yrityksestä huolimatta Niksulaan ei ole vieläkään hankittu kosketusnäyttöjä. Älä koskettele sormilla näyttöruutuja! Näytöissä on automaattinen virransäästö, joka laittaa ruudun pimeäksi kun ruudulla ei tapahdu liikettä pitkään aikaan. Normaalitilaan palaaminen tapahtuu yksinkertaisesti esimerkiksi hiirtä liikuttamalla. Näytön käynnistyminen kestää hetken aikaa. Näyttöjä ei myöskään pidä sammuttaa.

Siisteys

Niksulan siisteys on tärkeä asia kaikkien mukavuuden ja viihtyvyyden kannalta. Siivoa siis omat jälkesi poistuessasi luokasta: pöydillä, lattialla tai koneiden päällä lojuvat roskapaperit roskakoriin, limupullot palautuskoreihin jne. Pese kätesi, jos ne ovat likaiset, ennen kuin kosket näppäimistöön!

Pelaaminen yms. toiminta

Niksulan laitteet on hankittu tietotekniikan opetuskäyttöä varten. Koneiden käyttäminen pelaamiseen tai muuhun siihen rinnastettavissa olevaan toimintaan ei ole suositeltavaa ruuhka-aikoina, varsinkaan päivällä.

Prosessien jättäminen koneisiin

Pääsääntö on, ettei koneeseen tulee jättää mitään prosesseja sen jälkeen, kun on logannut ulos. Jos jotain prosesseja on välttämätöntä ajaa muulloin kuin itse läsnäollessa, tähän pitää olla painava syy! Prosessien tulee olla sellaisia, että ne eivät kohtuuttomasti syö koneresursseja. Nice-komennolla kannattaa asettaa näille prosesseille korkea nice-arvo, jotta ne veisivät vähemmän CPU-aikaa. Esim. 'nice +19 ISOLASKENTAPROSESSI'. Jatkuvasti eri koneita fingeröivät scriptit yms. ovat ehdottomasti kiellettyjä. Omat prosessit saa näkyviin komennolla 'ps -u KÄYTTÄJÄTUNNUS' ja ne saa tapettua 'kill -9 PID', missä PID on prosessin ID-numero, jonka saa selville edellä mainituilla ps-komennolla.

Tietoliikennesäännöt

Niksulassa noudatetaan ATK-keskuksen tietoliikennesääntöjä.

Käyttäytymissääntöjen törkeästä tai jatkuvasta rikkomisesta voi seurata käyttäjätunnuksen väliaikainen tai pysyvä menetys.



Levynkäyttö ja hakemistot

Niksulan tiedostojärjestelmä näkyy samanlaisena kaikissa koneissa. Loogiset ja fyysiset hakemistopolut on Niksulassa erotettu toisistaan. Fyysiset hakemistopolut alkavat hakemistosta /m, jossa on jokaiselle palvelijakoneelle oma alihakemisto. Tiedostojen sijaintiin ei tulisi viitata tätä kautta, sillä niiden fyysinen sijainti saattaa vaihdella. Komento `pwd' kertoo sen hakemiston fyysisen polun, jossa olet. Loogisia hakemistopolkuja ovat /p, /usr ja /u. Käytä loogisia polkuja skripteissä yms. fyysisten sijaan.

/
Juurihakemisto. Tähän hakemistoon kiinnittyy koko muu hakemistopuu. Sisältää myös mm. käyttöjärjestelmän ytimen sekä allamainitut hakemistot:
/bin
Sisältää käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta välttämättömiä "binäärejä", eli ajokelpoisia ohjelmia.
/dev
Sisältää laitetiedostot. Jokaisella laitteella tai levyllä on oma tiedostonsa, jota kautta laitteeseen voidaan viitata. Käyttäjän ei yleensä ole tarpeen käyttää niitä suoraan.
/etc
Yleisiä käyttöjärjestelmän ja ylläpidon tarvitsemia ohjelmia ja konfiguraatiotiedostoja.
/lib
Joitakin kirjastoja, C-preprosessori, yms. Kirjastoja on lisää hakemistossa /usr/lib.
/m
Levyt juurilevyä lukuunottamatta on "mountattu" tämän hakemiston konekohtaisiin alihakemistoihin. Fyysiset polut kulkevat tätä kautta.
/sbin
Käyttäjien ja ylläpidon tarvitsemia binäärejä.
/tmp
Tilapäistiedostoja varten oleva hakemisto. Tee kaikki raskaat tiedostonkäsittelyt, kuvan- ja äänidatan kaappaus tässä hakemistossa! Tiedostot tuhotaan täältä aina bootin yhteydessä ja öisin automaattisesti. On kuitenkin huomattava, että Solaris- koneissa /tmp on virtuaalimusitissa, joten hyvin suurten tiedostojen käsittely saattaa aiheuttaa suurta hitautta koneen käyttäjille.
/u
Käyttäjien kotihakemistot ovat täällä. Käyttäjät on jaettu kymmeneen ryhmään opintokirjan viimeisen numeron mukaan (/u/0, /u/1, /u/2, jne.). Tämä on suositeltava polku jolla voi viitata kotihakemistoonsa. Vielä parempi on tietysti `~' tai `$HOME'. Lisäksi /u:n alla on seuraavat hakemistot:
/u/staff
ylläpitohenkilöstön kotihakemistot
/u/guests
korkeakoulun ulkopuolisten Niksulan käyttäjien kotihakemistot
/u/users
henkilökunnan ja tutkijoiden kotihakemistoja
/u/projects
projektiryhmien työskentelyhakemistoja
/usr
Tässä puussa sijaitsee suurin osa käyttöjärjestelmän mukana toimitetuista ohjelmista (/usr/bin, /usr/bsd, /usr/bin/X11), kirjastoista (/usr/lib), `.h' tiedostot (/usr/include), manuaalisivut (/usr/man), postilaatikot (/usr/spool/mail), yms.
/p
Niksulan ylläpidon verkkopalvelimelle asentamat tiedostot. Sisältää mm. seuraavat alihakemistot:
/p/bin
Ison kasan ohjelmia.
/p/bin/X11
X-ohjelmat.
/p/contrib
/p/contrib/bin on hakemisto, jonne kuka tahansa contrib-ryhmään kuuluva käyttäjä saa sijoittaa ohjelmia ja muita tiedostoja ('groups'-komennolla voit katsoa mihin ryhmiin kuulut). Näiden ohjelmien tai tiedostojen tulisi olla hyödyllisiä kaikille käyttäjille. Lisäksi ohjelmista tulisi kirjoittaa Unix-manuaalisivu, joka sijoitetaan hakemistoon /p/contrib/man. Tarkempaa tietoa löytyy tiedostosta `/p/contrib/README'. Jos haluat päästä contrib-ryhmään lue ensin tämä tiedosto huolellisesti ja lähetä sen jälkeen sähköpostia ylläpidolle.
/p/gnu
Gnu-ohjelmat, -kirjastot ja -dokumentaatio.
/p/lib
Kirjastoja.
/p/man
Ohjelmien manuaalisivut.
/p/scratch
Puolitilapäisen tiedon oikea säilytyspaikka on /p/scratch. Sinne on jokaiselle käyttäjälle luotu oma alihakemisto. Yli kolme vuorokautta vanhoista tiedostoista tuhotaan alkaen vanhimmasta niin monta kuin on tarvetta 500 megatavun tyhjän tilan aikaansaamiseksi päivittäin. Keskimääräinen tiedostojen säilyvyysaika on noin viikon, mutta se vaihtelee huomattavasti levyn käyttöasteesta riippuen. /p/scratch ei ole kuitenkaan mikään roskan säilytyspaikka (sellaista ei ole!), vaan se on tarkoitettu esim. ftp-tiedoston väliaikaiseksi säilytyspaikaksi (josta myöhemmin siirretään esim. korpulle tai omalle koneelle), ohjelmistopakettien tilapäistä purkamista varten, niiden tutkimiseksi tms.
/p/src
Asennettujen ohjelmien lähdekoodeja. Asennuspaketit löytyvät tars-alihakemistoista.

Muuta huomautettavaa liittyen levyjärjestelyihin:


Niksulan historia

Niksulan nimen syntytarina lienee seuraava:

Vanhan Niksulan perustajan Pekka Nikanderin kutsumanimi oli Nixu. Eräänä päivänä TKO:n opetuslaboratorion oveen oli ilmestynyt lappu, jossa luki tuo maaginen sana: Niksula. Tiedä häntä, kuka tuon lapun oven laittoi ja mistä hän ideansa sai (Tapiolassa on lelukauppa nimeltä Niksula ja TV:ssä pyöri vuosia sitten samanniminen lastenohjelma), joka tapauksessa nimitys levisi yleiseen käyttöön ja TKO-labran opetuslaboratoriota on alettu kutsua Niksula-nimellä. Myöhemmin on esiintynyt muitakin nimiä mm. lelulaboratorio (kuvasikohan nimi Niksulan silloisten laitteiden teknistä tasoa? tai Indyjen nimiä?).

Vanha Niksula eli Niksula I

Vanhassa Niksulassa oli neljä, myöhemmmin vain kolme, Motorola 68020-pohjaista Altos 3068-superkonetta (muistiakin peräti 4 megaa), jotka hankittiin vuonna 1985. Koko systeemi oli noin yhden Megarahan hankinta. Koneet oli nimetty erään suositun sarjakuvalehden hahmojen mukaan Akuksi, Tupuksi, Hupuksi ja Lupuksi. Akua käytettiin jännittävien Fortran-kurssien pitämiseen. Myöhemmin Aku purettiin varaosiksi muihin koneisiin. Kuhunkin Altokseen oli kytketty noin tusina Altoksen ASCII-päätettä (vt100-yhteensopivia). Kovalevytilaa oli satakunta kiloa per käyttäjä. Koneiden resetointi kävi kätevästi avaimella ja boottauskin kesti vain 15 minuuttia.

Vanha Niksula sijaitsi nykyisen pääteluokan Y199 paikalla ja silloinen ylläpito majaili samaisen huoneen 'akvaariossa' (= lasi-ikkunainen huone). Tietokillan kiltahuone oli vielä tuolloin viereisessä huoneessa. Monet hyödynsivät paikan sijaintia: kiltahuoneella oli kätevä käydä hakemassa cokista, lämmittää sapuskaa mikrolla ja löhöillä sohvilla. Klassikoksi muodostuivat myös tekn. yo. Matti Ängön viuhahdukset kiltahuoneelta Niksulaan, joiden yhteydessä pöydille jääneet tyhjät limupullot maagisesti katosivat jonnekin. Koska pääteluokka sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa maan tasalla, niin sinne pääsi kätevästi suoraan ikkunasta (tapa, josta vahtimestarit eivät olleet erityisen ilahtuneita).

Kiltahuoneen lopetettua limun myynnin päätettiin perustaa NKLO (Niksulan Kommunistinen LimonadiOsuuskunta) täyttämään syntynyt tyhjiö. Rahvaalle limujen myynnistä saaduilla voitoilla hankittiin sitten kaiken näköistä hyödyllistä Niksulan ylläpitoon. Sittemmin kiltahuoneelle on hankittu limuautomaatti, mutta NKLO jatkaa yhä edelleen kommunistista osuuskuntatoimintaansa.

Fyysikkokilta teki Niksulassa ikävän jäynän keväällä 1989. Altokset Tupu, Hupu ja Lupu oli piilotettu ja tilalle oli toimitettu kolme 'ankkapaistia' (= kolme raakaa, karsealta haisevaa broileria, joiden päälle oli ruiskittu ketsuppia). Koneita oli sabotoitu, mm. johdot oli katkottu sivuleikkurilla ja osa kovalevyistä ei suostunut toimimaan tämän jäynän jälkeen.Vanhan Niksulan loppuaikoina koneet olivat senverran usein nurin (= monta kertaa tunnissa), että uuden Niksulan hankinta tuli pakolliseksi. Keväällä -89 saatiin rahaa (n. 1 Megaraha) uusien koneiden hankintaan, ja kesällä 1989 Niksulaan saatiin uudet koneet. Altokset lahjoitettiin rakennustekniikan osastolle.

Niksula II

Niksulan II:n pystyttivät pääosin Hannu Aronsson (haa) ja Jyrki Kuoppala (jkp), apuna olivat myös Cessu (Kenneth Oksanen) ja Ojala (Petri Ojala). Niksula siirtyi päärakennuksen neljänteen kerrokseen huoneisiin U405A ja U406A. Ylläpito majoittui U405B:hen. Aluksi Niksulassa oli vähän yli parisenkymmentä Sony NEWS-työasemaa. Palvelimina toimivat kaksi tehokkaampaa Sonya, nimeltään Joker ja Batman.

Sony NEWS-työasemissa oli prosessorina Motorola 68030 @ 25 MHz. Keskusmuistia oli 8-16 megatavua, koneissa oli sisäinen 40-105 Megatavun kovalevy, jota käytettiin lähinnä sivutukseen ja käyttöjärjestelmän käynnistämiseen. Työasemissa oli 19 tuuman 1280x1024 resoluutiolla varustetut 16 harmaansävyn näytöt, myöhemmin hankittiin pari lisää (kolmessa koneessa oli värinäyttö). Niksulan Sonyt olivat korkeakoulun ensimmäiset yleisessä oppilaskäytössä olevat UNIX-koneet, jotka tarjosivat X11-ikkunointiympäristön. Käyttöjärjestelmä Sonyissa oli viime vuosikymmeneltä peräisin oleva NEWS-OS 3.3a, joka perustuu 4.3 BSD:hen.

TKK:n Laskentakeskukselta (nyk. ATK-keskus) saatiin keväällä -91 tusinan verran vanhoja Sun 3 X-työasemia. Ne palvelivat lähinnä X-päätteinä huoneessa U406A. Ensimmäiset kaksi vuotta palvelinkoneet Joker ja Batman olivat U405B:ssä. Ylläpitohuoneen ahdas ja hikinen työilmapiiri lisättynä liki 30 asteen huonelämpötilalla oli kuitenkin koneille liikaa ja 1991 ne siirrettiin TKO-labran konehuoneeseen. Kesällä 1991 asennettiin Niksulan huoneisiin vanha ylijäämäilmastointilaite viilentämään U405A-huoneen lämpötilaa. Isot monitorit kehittivät niin paljon lämpöä, että laboratorioinsinööri Heikki Arppe oli huolissaan koneiden sietokyvystä, ja olihan kuumassa ikävä työskennelläkin.

Palvelinkoneiden siirto pois U405B:stä aiheutti sen, että huoneessa olevien päätteiden määrä putosi rankasti, jonka seurauksena suuri osa huoneessa majailleista "ylläpitoa lähellä olevista henkilöistä" siirtyi muualle TKO-laboratorioon. Alkuvuodesta 1992 ylläpidon huoneeseen saatiin taas lisää tilaa kun Mach-projekti laitteineen ja henkilöstöresursseineen (jvh, kivinen, jtp, ylo) muutti huoneeseen Y249B.

Palvelinkoneet todettiin liian tehottomiksi ja syksyllä 1992 Niksulaan saatiin Sunin Sparcstation2-kone, nimeltään Orja, levypalvelimeksi (siirrettiin muusta käytöstä Niksulaan). Siinä oli 32 megatavua muistia ja Prestoserve-erikoiscache, jonka ansiosta kirjoittaminen Sonyista verkon yli Orjan NFS-levylle oli nopeampaa kun kirjoittaminen koneen omalle SCSI-levylle! Alkuvuodesta 1993 Niksulan palvelinkoneet siirrettiin Laskentakeskuksen konehuoneeseen, jossa on paljon parempi ilmastointi kuin vanhassa TKO-labran konehuoneessa, ja parempi turva sähkökatkojen varalta.

Niksula III

Niksulan Sonyt alkoivat olla jo ikäloppuja, niinpä keväällä 1994 alettiin suunnitella uusien laitteiden hankintaa (rehtori oli myöntänyt tätä varten noin yhden Megarahan). Pitkällisen tarjouskilpailun jälkeen päädyttiin hankkimaan 19 kpl Silicon Graphics Indy-työasemia ja uusi palvelinkone Silicon Graphics Challenge M (nukkekoti.cs.hut.fi). Koneet nimettiin osuvasti lelujen mukaan. Kesän 1994 aikana Sonyt siirrettiin huoneeseen U406A. U405A ja U405B uudelleenkaapeloitiin parikaapeliethernetillä ja ylläpidon huoneeseen ilmestyi Ciscon FDDI<-->8x ethernet sovitin. Yksi Indyistä jäi ylläpidon käyttöön. Niksula III:n pystyttivät pääasiassa Janne Frösen (jaf), Petri Kuittinen (eye), Janne Salmi (janski), Mikko Siren (msiren) ja Janne Snabb (snabb).

Niksula III:sen avajaiset olivat syksyllä 1994, jolloin se otettiin oppilaskäyttöön. Loppuvuoden 1994 ja vuoden 1995 kuluessa kaikki palvelintoiminnot (lukuunottamatta Sonyjen binäärejä) siirrettiin Nukkekotiin (SGI Challenge M). Kesällä 1995 orja.cs.hut.fi siirrettiin pois Niksulan käytöstä takaisin TKO-labralle muuhun käyttöön.

Sonyt poistuivat lopullisesti käytöstä vuoden 1995 joulukuussa. TKO-laboratorio hankki Sonyjen tilalle 22 kpl lisää Silicon Graphics Indy-työasemia, ja kasvanutta news- ja WWW-liikennettä varten oman Silicon Graphics Challenge S-palvelinkoneen (hiekkalaatikko.cs.hut.fi). Uudet Indyt otettiin käyttöön vuoden 1996 alussa. Vuonna 1997 Niksula sai käyttöönsä 8 kpl Silicon Graphics O2-työasemaa, joissa oli MIPS R5000-prosessori. Samana vuonna Niksula sai jälleen uuden palvelinkoneen, Silicon Graphics Origin 200:en (pallomeri.cs.hut.fi).

Kesällä 1998 Niksulaan hankittiin kaksi uutta O200-konetta, midnight.cs.hut.fi ja twilight.cs.hut.fi, sekä NFS-palvelimeksi Sun EnterpriseServer E450 (dawn.cs.hut.fi). Levy-, news- ja WWW-palvelut siirrettiin vähitellen uusiin koneisiin. TKO-labralta saatiin Niksulaan yksi SGI Challenge S (nightfall.cs.hut.fi) ja aikaisempi SGI Challenge S nimettiin uudelleen (sunrise.cs.hut.fi).

Niksula IV

Uusi Tietotekniikan talo valmistui vuoden 1998 syksyllä. TKO-labra ja Niksula muuttivat koko T-osaston mukana uuteen taloon, ja päärakennuksessa sijaitsevat Niksulan luokat poistuvat käytöstä. Mainittakoon, että muutamat uskolliset Niksula III:n käyttäjät jatkoivat koneiden käyttämistä viimeiseen saakka, vaikka fyysisesti Niksula III:en purkaminen oli jo alkanut. Niksulan vanhat koneet siirrettiin uuteen taloon, ja näin syntyi Niksula IV.

Jo aikaisemmin kesällä Niksulaan oli hankittu uusia koneita, jotka nyt asennettiin käyttökuntoon. Uusia R10000-prosessorilla varustettuja Silicon Graphics O2- työasemia saatiin yhteensä 30 kpl ja Sun Ultrasparc 10 -työasemia 39 kpl. SGI O2:t nimettiin iloisiksi englanninkielisiksi adjektiiveiksi ja Sunit erilaisten katastrofien ja luonnonmullistusten mukaan.

Niksula IV:n rakensivat Dan Forsberg (dforsber), Teddy Grenman (tricky), Jani Joki (demi), Jari Kirma (jkirma), Simo Neuvonen (sneuvone), Lasse Sundström (ljs) ja Teemu Takanen (ttakanen). Uudessa talossa on gigabitin runkoverkko, samoin yhteys ulkomaailmaan (T-talon ja ATK-keskuksen välillä) on gigainen. Kaikille T-talon koneille tarjotaan 100 Mbps ethernet-verkkoliitäntä.

Kesällä 1999 Niksulaan saatiin parikymmentä Compaq DeskPro EP -tietokonetta, joihin asennettiin Solaris -käyttöjärjestelmä. Koneet otettiin käyttöön testijakson jälkeen marraskuussa. Niksulan päivystyshuoneeseen sijoitettiin yksi Compaq (toast.tt.hut.fi), jossa on kirjoittava CD-asema Niksulan käyttäjien tiedonsiirto- ja varmuuskopiointitarpeita varten.

Vanhat R5000-O2:t (7 kpl) poistuivat käytöstä vuoden 1999 aikana. Niksulan "eläintarhaan" saatiin lisää kirjoittimia: vanha kenguru (Kyocera FS-1600+) nimettiin koalaksi, kaksi HP Laserjet 4M+ -kirjoitinta saivat nimet kenguru ja pussirotta, ja LaserJet 5M nimettiin laiskiaiseksi. Muitakin hankintoja tehtiin: Niksulan NFS-palvelimeen saatiin syksyllä RAID-kortti, mikä nopeuttikin levytoiminteita huomattavasti.

Marraskuussa 1999 Paniikkiin asennettiin nauhoittavat videovalvontakamerat 24h-käyttöä varten.

Vuoden 2001 lopussa Niksulaan saatiin jälleen uusia tulostimia, HP 8150 DN -malliset opossumi ja vompatti. Ylläpidolla oli pieniä vaikeuksia uskoa hankittujen laitteiden kokoa niitä pahvilaatikoista kaivaessaan. Näin saatiinkin suuremmillekin tulostusvolyymeille soveltuvat laitteet.

Kesällä 2002 Niksulaan asennettiin kahdeksan Sun Blade 1000 -työasemaa joista yhdestä tehtiin shell-palvelin (kekkonen.cs.hut.fi).

Loppuvuodesta 2002 Niksulaan alettiin asentaa Pentium4-pohjaisia PC-koneita FreeBSD-käyttöjärjestelmällä. Samalla SGI Indyt poistuivat käytöstä ja Compaqit siirtyivät "pystypäätteiksi" ja erinäiseen palvelinkäyttöön.

Takaisin Niksula FAQ:n pääsivulle


Tätä WWW-sivua ylläpitää Webmaster <webmaster@niksula.cs.hut.fi>.